perjantai 14. helmikuuta 2014

Peruskauraa

Tämän viikon aksan valmennusryhmän treeneissä. Tehtiin yllätysyllätys... rataa! Tosi kiva ja suht helppo rata taas. Kakkoselle piti tehdä ihmisnuoli ja 13-15 väli päällejuoksuna. Muuten ei ohjauspakoitteita. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että käyn oikeasti kunnolla merkkaamassa tietyt hypyt. Tosi kivat treenit.


Kotimatkalla oli lähellä käydä huonosti. Ajelin tuolla n. 80-90km/h ja aivan salamannopeasti ojasta pomppasi n. 5-7 peuran lauma. Näin niistä ensimmäisen vasta siinä vaiheessa, kun ne paineli jo täysillä vastaantulevien kaistalla mun kaistaa kohti. Painoin jarrut pohjaan ja oli ihan senteistä kiinni etten jysäyttänyt kahdeksastakympistä sitä laumaa päin. Vilkaistessani sivulle näin miten yksi niistä kaatui ojaan, mutta nousi ylös ja lähti lauman mukana juoksemaan pois. En tiedä osuiko se jo vähän autoon vai kompastuiko se omiin jalkoihinsa, mutta autossa ei ainakaan näkynyt jälkeä joten tiedä sitten.

Lähdin siitä sitten liikkeelle ja parin metriä ajattuani tien yli meni vielä 3 peuraa - nekin lähes aivan kiinni puskurista.

Ensimmäinen ajatus tän episodin jälkeen oli se, että onhan Hoku ok kerta jarrutin niin voimakkaasti. Äkkiä bussipysäkille ja Hokun luokse. Siellä se katsoi mua ihan normaalisti ja ihmetteli varmaan vaan sitä, että miksi me nyt tähän pysähdyttiin. Huh, onneksi se oli kunnossa. Säikähdin kyllä ihan pirusti! Tää oli ensimmäinen kerta, kun käy jotakin tälläistä ja mä olen itse ratissa. Hui.

Tajusinpahan äsken, että mä unohdin ilmoittaa meidät Liedon aksakisoihin... Kyllä osaa ketuttaa ja ankarasti. Ilmot meni eilen kiinni. Ketutuksen ketutus. Ketutusta lieventää maksien tuomari jolla kuulemieni juttujen mukaan ei kovin järkeviä ratoja ole aina ollut. Onneksi meillä nyt on muita kisoja tässä kuussa kuten tänä viikonloppunakin yhdet.

Tokoiluissa eilen tehtiin Hokun kanssa seuruuta, istumista, luoksetuloja ja lisäksi paikkis. Niilon kanssa perusasentoja ja jäävien alkeita sekä myös paikkis.

Tänään ollaan treenailtu Hokun kanssa kaukoja ja tunnaria. Niilon kanssa jälleen perusasentoja ja jäävien alkeita sekä noudon alkeisjuttuja.

Täällä on aikalailla kaikki lumi sulanut pois. Vettä kuitenkin tulee sitten lumen edestä alas. Tämä tarkoittaa montaa hyvää asiaa joista kahtena mainittakoon, että kohtahan se ulkotreenikausi taas alkaa (jee!) ja samalla myös pääsee taas metsään tekemään myös verijälkiä. Näin märällä ei oikeen ole ideaa tehdä niitä, kun maa on niin märkä ja vesi levittää jäljen ihan totaalisesti.
 
PS. Hyvää ystävänpäivää kaikille : )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti