Me muutamme uuteen osoitteeseen - blogiosoitteeseen. Tervetuloa seuraamaan elämäämme ja touhujamme uudessa blogissamme. Uusi alku tuo mukanaan myös suuria muutoksia laumamme kokoonpanossa - niistä uudessa blogissa.
Tämä vanha blogi jää avoimeksi ja luettavaksi, mutta tekstejä tänne ei luultavasti enään ilmesty.
Tästä uuteen blogiimme.
perjantai 11. joulukuuta 2015
tiistai 1. joulukuuta 2015
Kisoja ja treenejä
Hetkeen ei ole tullut laitettua taas päivityksiä. Käytiin Hokun kanssa aksakisoissa edellisviikonloppuna. Saldona nolla ja hyllyjä. Ohjauksellisesti omalta osaltani kisat oli niin katastrofi etten edes jaksaisi muistella koko kisoja vaikka sieltä yksi nollakin tuli. Mutta ei vaivuta epätoivoon. Yksi nolla vielä ja sitten olisi nollat ensi vuoden SM-kisoihin kasassa.
Ollaan treenattu kaikenlaista aika ahkerasti. Ollaan Hokun kanssa käyty parilla jäljellä ja lisäksi molempien kanssa on treenattu tokoa. Hokun kanssa lisäksi ahkerasti ollaan treenattu viime kisoista sisuuntuneena aksaa. Viimeksi tänään pidettiin kunnon ohjaustekniikkasulkeiset yhden toisen kelpiomistajan kanssa. Viiden hypyn kanssa liikkeessä välistävetoja ja takaakiertoja sekä lisäksi persjättöjä ja slalomeja. Saatiin niitä kaivattuja onnistumisia ja Hoku teki tosi kivasti!
Ollaan treenattu kaikenlaista aika ahkerasti. Ollaan Hokun kanssa käyty parilla jäljellä ja lisäksi molempien kanssa on treenattu tokoa. Hokun kanssa lisäksi ahkerasti ollaan treenattu viime kisoista sisuuntuneena aksaa. Viimeksi tänään pidettiin kunnon ohjaustekniikkasulkeiset yhden toisen kelpiomistajan kanssa. Viiden hypyn kanssa liikkeessä välistävetoja ja takaakiertoja sekä lisäksi persjättöjä ja slalomeja. Saatiin niitä kaivattuja onnistumisia ja Hoku teki tosi kivasti!
Lisäksi ollaan normi metsäilyjen ja ulkoilujen lisäksi käväisty muunmuassa Vehmaalla Tummansuon luontopolulla samoilemassa. Kyseinen paikkahan on siis perustettu vanhalle kivilouhokselle. Käytiin juuri silloin, kun oli satanut tosi reippaasti joten kaikki kalliot oli aivan petollisen liukkaita. Laavulle päästäkseni mun piti lähes kontata mahallani etten olisi lentänyt niskalleni sinne kalliolle. Vähän kadehdin, kun koirat vaan juoksenteli kallioita ylös alas ja mulla oli vaikeuksia edes kerran päästä sinne ylös.
Mutta lopulta sain kyhättyä nuotion ja paistoin vähän syömistä. Koiratkin sai ikiomat makkaransa.
Lisäksi olen käynyt parilla luennolla joiden muistiinpanot kirjaan myöhemmin ylös. Onhan tässä vähän muitakin muutoksia ilmassa, mutta niistä lisää myöhemmin.
Lisäksi olen käynyt parilla luennolla joiden muistiinpanot kirjaan myöhemmin ylös. Onhan tässä vähän muitakin muutoksia ilmassa, mutta niistä lisää myöhemmin.
lauantai 7. marraskuuta 2015
Käytiin Hokun kanssa tänään kisailemassa seuramestaruuskisoissa.
Meillä oli taas jonkinmoista epäonnea ulkoisten tekijöiden takia. Ihan radan loppupuolella tuomari seurasi meidän menoa ja huomaamattaan juoksi päin hyppyä, joka Hokun olisi pitänyt mennä seuraavaksi... Koko este siivekkeineen päivineen kaatui ja mä jäin vaan lähes suu auki tuijottamaan, että mitäs nyt.
No aloitettiin kokonaan alusta ja tehtiin Hokun kanssa nolla. Ensimmäinen yritys tuomarin kaatumiseen asti oli kuitenkin mun mielestä vähän parempi. Eipä sillä nyt mitään väliä kuitenkaan ole.
Sijoituttiin sitten silti Hokun kanssa loppujenlopuksi toiseksi tosiaan nollalla -14,84s.
Alla muutama kuva yhdeltä lenkiltä.
| Treeniradalta ennen varsinaista kisarataa |
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
Mun on pitänyt jo jonkin aikaa kirjoittaa, että menetettiin Hokun kanssa meidän ryhmäpaikka. Olin juuri tyytyväinen meidän treeneihin ja kouluttajaan ylipäätään. Sitten yhtenä aamulla olikin mukava uutinen facebookissa - kouluttaja kyllästyi meneillään olevaan touhuun ja löi hanskat tiskiin, lopetti kokonaan seurassa kouluttamisen joten siinä meni meidän paikka... Syy ei liity mitenkään minuun tai yhteenkään muuhun meidän ryhmäläiseen, mutta en viitsi avata julkisesti yhtään enempää syitä etten ole itse seuraavaksi ongelmissa.
Olen samaan aikaan ihan hiton surullinen, pettynyt, vihainen ja ärsyyntynyt tästä. Ja ei, en ole yhtään vihainen kouluttajalle - ymmärrän kyllä hänen päätöksensä ihan täysin. Ottaa vaan päähän, kun tämä on jo meidän toinen ryhmä jonka kouluttaja on tavallaan "savustettu" pihalle. ARGH! En vaan enään ihan oikeasti jaksa ymmärtää ihmisiä.
Onneksi meillä on ihanat treenikaverit ja päätettiin ettei anneta tämän masentaa. Hommataan joka treenikerralle kouluttaja ja treenit pidetään silti vakituisesti vuoden loppuun asti.
Tavallaan on hyvä etten kirjoittanut tästä aikaisemmin. Nyt suurimmat höyryt on jo laskenut ja pahin ketutus on jo kadonnut.
Tänään meillä oli kuitenkin taas treenit. Yksi ryhmäläinen oli hankkinut täksi kerraksi kouluttajan ja hyvän sellaisen. Tehtiin ratatreeniä ja rata oli todella hyvä. Alussa oli hankalahko kohta jollaista ei olla Hokun kanssa ikinä tehty. Siis mutkaputken siinä mutkassa oli hyppy joka piti kiertää takaa. Putkihullulle koiralle aivan mahtavaa treeniä!!! Muuten rata oli aika vauhdikas ja sai juosta oikeasti kunnolla. Kepeille tehtiin takaaleikkauksia ja ja mitäs muuta. Tosi hyvät treenit!
Olin tosi tyytyväinen. Ratapiirroksessa oleva hahmo kolmoshypyllä kuvaa sitä mitä kautta me tehtiin kyseistä takaakiertoa. Rataantutustumisessa mietin, että miten ikinä saan putkihullun koiran tuollaisesta kohdasta. Pelot osoittautui turhaksi ja Hoku teki tosi upeesti! Pari kertaa se livahti putkeen, kun ohjasin epäselvästi, mutta muuten tosi kivaa menoa.
Kouluttaja oli tosi hyvä, rata hyvä, treenikaverit huippuja, Hoku on aivan huippu - mitä muuta treeneiltä voikaan toivoa. Jäähkälenkin jälkeen tyytyväisenä kotimatkalle. Tälläisiä treenejä me ollaankin kaivattu. Ah. Mahtava fiilis. Vähän kadoksissa ollut itseluottamuskin alkoi taas hiukan nostamaan päätään, kun sain taas pitkästä aikaa itselleni niitä kaivattuja onnistumisia.
Olen samaan aikaan ihan hiton surullinen, pettynyt, vihainen ja ärsyyntynyt tästä. Ja ei, en ole yhtään vihainen kouluttajalle - ymmärrän kyllä hänen päätöksensä ihan täysin. Ottaa vaan päähän, kun tämä on jo meidän toinen ryhmä jonka kouluttaja on tavallaan "savustettu" pihalle. ARGH! En vaan enään ihan oikeasti jaksa ymmärtää ihmisiä.
Onneksi meillä on ihanat treenikaverit ja päätettiin ettei anneta tämän masentaa. Hommataan joka treenikerralle kouluttaja ja treenit pidetään silti vakituisesti vuoden loppuun asti.
Tavallaan on hyvä etten kirjoittanut tästä aikaisemmin. Nyt suurimmat höyryt on jo laskenut ja pahin ketutus on jo kadonnut.
Tänään meillä oli kuitenkin taas treenit. Yksi ryhmäläinen oli hankkinut täksi kerraksi kouluttajan ja hyvän sellaisen. Tehtiin ratatreeniä ja rata oli todella hyvä. Alussa oli hankalahko kohta jollaista ei olla Hokun kanssa ikinä tehty. Siis mutkaputken siinä mutkassa oli hyppy joka piti kiertää takaa. Putkihullulle koiralle aivan mahtavaa treeniä!!! Muuten rata oli aika vauhdikas ja sai juosta oikeasti kunnolla. Kepeille tehtiin takaaleikkauksia ja ja mitäs muuta. Tosi hyvät treenit!
Olin tosi tyytyväinen. Ratapiirroksessa oleva hahmo kolmoshypyllä kuvaa sitä mitä kautta me tehtiin kyseistä takaakiertoa. Rataantutustumisessa mietin, että miten ikinä saan putkihullun koiran tuollaisesta kohdasta. Pelot osoittautui turhaksi ja Hoku teki tosi upeesti! Pari kertaa se livahti putkeen, kun ohjasin epäselvästi, mutta muuten tosi kivaa menoa.
Kouluttaja oli tosi hyvä, rata hyvä, treenikaverit huippuja, Hoku on aivan huippu - mitä muuta treeneiltä voikaan toivoa. Jäähkälenkin jälkeen tyytyväisenä kotimatkalle. Tälläisiä treenejä me ollaankin kaivattu. Ah. Mahtava fiilis. Vähän kadoksissa ollut itseluottamuskin alkoi taas hiukan nostamaan päätään, kun sain taas pitkästä aikaa itselleni niitä kaivattuja onnistumisia.
sunnuntai 1. marraskuuta 2015
Radanlukuluento
Tänään tuli käytyä Janita Leinosen radanlukuluennolla. Asiaa tuli aivan tajuttoman paljon - hyvä jos edes puolet jäi päähän.
Luennon aikana käytiin läpi agilityn "kymmenen käskyä".
1. Tärkein tehtävä ohjaajana on tehdä radanluku helpoksi koiralle
2. Suorituksesi voi olla vain yhtä hyvä kuin suunnitelmasi
3. Ohjaaja linjoja, älä esteitä!
4. Tutustu rataan virtuaalikoiran kanssa
5. Kaikkien ohjauselementtien tulisi tukea samaa asiaa
6. Kontakti, lukitus, ennakointi
7. Luota koiraasi
8. Kuuntele koiraasi
9. Ole koirallesi paras mahdollinen joukkuekaveri
10. Taitosi ovat samalla tasolla kuin tunteet
Lisäksi jokaisesta kohdasta erillisiä huomautuksia ja toteamuksia
1.
- Ohjaaja on kuin rallikartturi -> informaation on tultava koiralle ajoissa!
- Älä tee enempää kuin tarpeellista, älä vähempää kuin hyödyllistä -> löydä yhteinen kieli
- Mieti tilanteita lähtötilanteina - missä olisit jos koiran vauhti pysäytettäisi ja saisit lähteä liikkeelle mistä tahansa kohdasta keskellä rataa -> pyri radan aikana pääsemään kyseiseen kohtaan
- Lyhyin reitti ei ole aina nopein! "Kahden seuraavan esteen sääntö."
- Helpompaa opettaa koiran osaamisessa olevat puutteet kuin vältellä niitä koko kisaiän ajan
- Koirankin on osattava antaa anteeksi ohjaajalle virheitä -> ohjaaja ei voi olla täydellinen
- Radan kriittiset pisteet tärkeimpiä suunnittelun kannalta
- Musta hetki putkella -> jäädään sekunniksi seisoskelemaan ja ihmettelemään, kun koira putkessa
2.
- Alustava suunnitelma jo valmiina radantutustumiseen mennessä
3.
- Ihanne saada koira putoamaan edelliseltä esteeltä niin, että seuraava suoritettava este on suoraan sen edessä
- Tulos, mutta myös turvallisuuskysymys!
- Koiran linjan oltava vapaa - ohjaaja ei saa hyppiä koiran linjalla aiheuttamassa törmäyksiä
- Ei ole vääriä esteitä vaan pelkästään huonoa ohjausta.
4.
- Suunnitelman pitää olla toteutuskelpoinen!
-> Ei mahdottomia ohjauksia
- Tavoite pystyä arvioimaan 0,5m tarkkuudella missä on itse koiran ollessa tietyssä paikassa
- Ilman virtuaalikoiraa riskinä "teleportaatio-ohjaus" jossa ohjaaja luulee ehtivänsä aivan mahdottomiin paikkoihin jne.
5.
- Kaikkeen mitä radalla tekee, pitää olla syy. Pitää tietää mitä tekee ja miksi. Mihin liikkuu, milloin liikkuu, millä kädellä näyttää, mihin katsoo, mihin rintakehä on, mitä käskyttää... Jos tekee sinne päin ovat seurauksetkin sinne päin.
- Koiraan vaikuttavat tekijät tärkeysjärjestyksessä
- Mikään rintamasuunta tai käskytys ei riko liikkeen vaikutusta
- Ohjaajan liikesuunnan tulee tukea koiran liikesuuntaa
- Työntäminen helpompaa kuin vetäminen
Laukkateoria
- Koira valitsee laukassa ohjaajan puoleisen jalan ohjaavaksi jalaksi -> Koira laukkaa joko oikeaa tai vasenta laukkaa riippuen kummalla puolella ohjaaja on
- Koira voi kääntyä vain ohjaavan jalan puolelle
- Valitse ohjaavan jalan puoli tai ohjaa laukanvaihto tekniikan avulla, esimerkiksi päällejuoksu
- Valitse sijainti laukan mukaan - koira ei edes pääse kaikille esteille laukan mukaan!
- Laukanvaihdot tulee opettaa koiralle!
- Huomioi laukkateoria
- Sijainti jotta kontaktin pito on helppoa, ei juosta kiinni koirassa jolloin koiran tulee juosta pää kenossa etsiessä kontaktia ohjaajaan
- Katseen pitää olla eteenpäin liikuttaessa koiran juoksulinjalla - ei esteissä tai koirassa
- Koira menee sinne mihin ihminen katsoo
- Katse voittaa ohjauksissa kädet
- Päänkäännön ajoituksella hallitaan jatkolinjaa
- Takaraivo koiraa kohti
-> Koira ohjaajan selän taakse
-> Koiralla kiire sinne mihin ohjaaja katsoo/kilpailutilanne (seurauksena kiellot, rimanpudotukset)
- Suuri merkitys ohjaustekniikoissa
- Käännöksissä kohti ponnistuspaikkaa
-> Tukee laukanvaihtoja
- Huomioi tilanteet, kun koira ei näe jalkoja, esimerkiksi putki edessä
- Esteiden nimien sanominen siirtää ohjauksen usein oletukseksi ja huonontaa sitä! (" Miksei se nyt mennyt putkeen, kun sanoin niin" - muu ohjaus puuttunut kokonaan)
- Muun ohjauksen tukena esimerkiksi erottelutilanteissa
- Käskyjen tulisi tulla seitsemän metriä ennen kyseistä estettä
6.
- Kaikki kolme pitää löytyä jokaisesta estevälistä
- Jos jokin kolmesta puuttuu on seurauksena useimmiten virhe
- Koira ei ota lukitusta vastaan ilman kontaktia
- Koira ei voi lukita estettä jota se ei näe
- Näe lukitushetki
7, 8 & 9
- Jos et luota koiraasi ja uskalla hypätä ulos turvallisuusalueeltasi et saa koskaan tietää mitä kaikkea sinä ja koirasi pystyisitte yhdessä tekemään!
- Koirasi on paras kouluttajasi. Jos koira tekee jotain muuta mitä toivoit sen tekevän, kuule koiran sanovan "en ymmärtänyt tuota"
-> Mieti mitä muuttaa, että autat koiraa ymmärtämään (oman ohjauksen muuttaminen vai koiralle uuden opettaminen)
- Koirasi on paras mahdollinen joukkuekaveri minkä voit saada! Se tekee joka kerta kaikkensa teidän yhteisen tiiminne eteen. Minkälainen joukkuekaveri sinä olet koirallesi?
-> Tulee aina pyrkiä siihen, että jos koira osaisi puhua ja sanoa kenet se haluaa kanssaan lähtöviivalle valitsisi se aina sinut
- Ole reilu koiraa kohtaan - ei syytellä koiraa tai kiukutella
-> Koira tekee juuri kuten olet itse kouluttanut!
10.
- Vaatii huippu-urheilijat henkisiä taitoja oppia hallitsemaan tunteensa ja siirtämään ne taka-alalle suorituksen ajaksi.
- Mieti onnistumisia ja opettele päästämään irti epäonnistumisista ("Kerran siellä kolme vuotta sitten mokattiin tälläisessä kohdassa, ei me voida onnistua" vaikka alla on lukuisia onnistuneita suorituksia)
- Virheitä ei kuulu pelätä
-> Vaikka kisoissa menisi huonosti ei omat tai koiran taidot ole niiden jälkeen mihinkään kadonneet ja on turha vajota itsesääliin osaamattomuudesta
Lisäksi pari ihan yleistä muistiinpanoa
- Treenaa kuin kisaat, kisaa kuin treenaat
- Koiran reaktioaika 3 sadasosaa
- Informaatio laukkaa ennen ponnistusta
-> Haluatko pidentää tai koota hyppyä
-> Tiedä oman koiran ponnistus,- ja laskeutumispaikat sekä laukkojen määrä
Luennon aikana käytiin läpi agilityn "kymmenen käskyä".
1. Tärkein tehtävä ohjaajana on tehdä radanluku helpoksi koiralle
2. Suorituksesi voi olla vain yhtä hyvä kuin suunnitelmasi
3. Ohjaaja linjoja, älä esteitä!
4. Tutustu rataan virtuaalikoiran kanssa
5. Kaikkien ohjauselementtien tulisi tukea samaa asiaa
6. Kontakti, lukitus, ennakointi
7. Luota koiraasi
8. Kuuntele koiraasi
9. Ole koirallesi paras mahdollinen joukkuekaveri
10. Taitosi ovat samalla tasolla kuin tunteet
Lisäksi jokaisesta kohdasta erillisiä huomautuksia ja toteamuksia
1.
- Ohjaaja on kuin rallikartturi -> informaation on tultava koiralle ajoissa!
- Älä tee enempää kuin tarpeellista, älä vähempää kuin hyödyllistä -> löydä yhteinen kieli
- Mieti tilanteita lähtötilanteina - missä olisit jos koiran vauhti pysäytettäisi ja saisit lähteä liikkeelle mistä tahansa kohdasta keskellä rataa -> pyri radan aikana pääsemään kyseiseen kohtaan
- Lyhyin reitti ei ole aina nopein! "Kahden seuraavan esteen sääntö."
- Helpompaa opettaa koiran osaamisessa olevat puutteet kuin vältellä niitä koko kisaiän ajan
- Koirankin on osattava antaa anteeksi ohjaajalle virheitä -> ohjaaja ei voi olla täydellinen
- Radan kriittiset pisteet tärkeimpiä suunnittelun kannalta
- Musta hetki putkella -> jäädään sekunniksi seisoskelemaan ja ihmettelemään, kun koira putkessa
2.
- Alustava suunnitelma jo valmiina radantutustumiseen mennessä
3.
- Ihanne saada koira putoamaan edelliseltä esteeltä niin, että seuraava suoritettava este on suoraan sen edessä
- Tulos, mutta myös turvallisuuskysymys!
- Koiran linjan oltava vapaa - ohjaaja ei saa hyppiä koiran linjalla aiheuttamassa törmäyksiä
- Ei ole vääriä esteitä vaan pelkästään huonoa ohjausta.
4.
- Suunnitelman pitää olla toteutuskelpoinen!
-> Ei mahdottomia ohjauksia
- Tavoite pystyä arvioimaan 0,5m tarkkuudella missä on itse koiran ollessa tietyssä paikassa
- Ilman virtuaalikoiraa riskinä "teleportaatio-ohjaus" jossa ohjaaja luulee ehtivänsä aivan mahdottomiin paikkoihin jne.
5.
- Kaikkeen mitä radalla tekee, pitää olla syy. Pitää tietää mitä tekee ja miksi. Mihin liikkuu, milloin liikkuu, millä kädellä näyttää, mihin katsoo, mihin rintakehä on, mitä käskyttää... Jos tekee sinne päin ovat seurauksetkin sinne päin.
- Koiraan vaikuttavat tekijät tärkeysjärjestyksessä
1. Liike
- Mikään rintamasuunta tai käskytys ei riko liikkeen vaikutusta
- Ohjaajan liikesuunnan tulee tukea koiran liikesuuntaa
- Työntäminen helpompaa kuin vetäminen
Laukkateoria
- Koira valitsee laukassa ohjaajan puoleisen jalan ohjaavaksi jalaksi -> Koira laukkaa joko oikeaa tai vasenta laukkaa riippuen kummalla puolella ohjaaja on
- Koira voi kääntyä vain ohjaavan jalan puolelle
- Valitse ohjaavan jalan puoli tai ohjaa laukanvaihto tekniikan avulla, esimerkiksi päällejuoksu
- Valitse sijainti laukan mukaan - koira ei edes pääse kaikille esteille laukan mukaan!
- Laukanvaihdot tulee opettaa koiralle!
2. Sijainti
- Koira pyrkii sinne missä ohjaaja on- Huomioi laukkateoria
- Sijainti jotta kontaktin pito on helppoa, ei juosta kiinni koirassa jolloin koiran tulee juosta pää kenossa etsiessä kontaktia ohjaajaan
3. Katse
- Koira menee aina sinne mihin se katsoo- Katseen pitää olla eteenpäin liikuttaessa koiran juoksulinjalla - ei esteissä tai koirassa
- Koira menee sinne mihin ihminen katsoo
- Katse voittaa ohjauksissa kädet
- Päänkäännön ajoituksella hallitaan jatkolinjaa
- Takaraivo koiraa kohti
-> Koira ohjaajan selän taakse
-> Koiralla kiire sinne mihin ohjaaja katsoo/kilpailutilanne (seurauksena kiellot, rimanpudotukset)
4. Rintakehän laser
- Säde parin metrin päässä maassa. Suuntaa säde sinne minne haluat koiran.- Suuri merkitys ohjaustekniikoissa
- Käännöksissä kohti ponnistuspaikkaa
-> Tukee laukanvaihtoja
5. Jalat
- Koira matalalla -> jaloilla suurempi merkitys kuin käsillä (takaakierrot, irrotukset)- Huomioi tilanteet, kun koira ei näe jalkoja, esimerkiksi putki edessä
6. Kädet
- Käsi kuonon korkeudella, heittoliike tehokkaampi kuin ojennus7. Käskyt
- Vaikuttaa vähiten koiraan!- Esteiden nimien sanominen siirtää ohjauksen usein oletukseksi ja huonontaa sitä! (" Miksei se nyt mennyt putkeen, kun sanoin niin" - muu ohjaus puuttunut kokonaan)
- Muun ohjauksen tukena esimerkiksi erottelutilanteissa
- Käskyjen tulisi tulla seitsemän metriä ennen kyseistä estettä
6.
- Kaikki kolme pitää löytyä jokaisesta estevälistä
- Jos jokin kolmesta puuttuu on seurauksena useimmiten virhe
- Koira ei ota lukitusta vastaan ilman kontaktia
- Koira ei voi lukita estettä jota se ei näe
- Näe lukitushetki
7, 8 & 9
- Jos et luota koiraasi ja uskalla hypätä ulos turvallisuusalueeltasi et saa koskaan tietää mitä kaikkea sinä ja koirasi pystyisitte yhdessä tekemään!
- Koirasi on paras kouluttajasi. Jos koira tekee jotain muuta mitä toivoit sen tekevän, kuule koiran sanovan "en ymmärtänyt tuota"
-> Mieti mitä muuttaa, että autat koiraa ymmärtämään (oman ohjauksen muuttaminen vai koiralle uuden opettaminen)
- Koirasi on paras mahdollinen joukkuekaveri minkä voit saada! Se tekee joka kerta kaikkensa teidän yhteisen tiiminne eteen. Minkälainen joukkuekaveri sinä olet koirallesi?
-> Tulee aina pyrkiä siihen, että jos koira osaisi puhua ja sanoa kenet se haluaa kanssaan lähtöviivalle valitsisi se aina sinut
- Ole reilu koiraa kohtaan - ei syytellä koiraa tai kiukutella
-> Koira tekee juuri kuten olet itse kouluttanut!
10.
- Vaatii huippu-urheilijat henkisiä taitoja oppia hallitsemaan tunteensa ja siirtämään ne taka-alalle suorituksen ajaksi.
- Mieti onnistumisia ja opettele päästämään irti epäonnistumisista ("Kerran siellä kolme vuotta sitten mokattiin tälläisessä kohdassa, ei me voida onnistua" vaikka alla on lukuisia onnistuneita suorituksia)
- Virheitä ei kuulu pelätä
-> Vaikka kisoissa menisi huonosti ei omat tai koiran taidot ole niiden jälkeen mihinkään kadonneet ja on turha vajota itsesääliin osaamattomuudesta
Lisäksi pari ihan yleistä muistiinpanoa
- Treenaa kuin kisaat, kisaa kuin treenaat
- Koiran reaktioaika 3 sadasosaa
- Informaatio laukkaa ennen ponnistusta
-> Haluatko pidentää tai koota hyppyä
-> Tiedä oman koiran ponnistus,- ja laskeutumispaikat sekä laukkojen määrä
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
Olipa tänään taas oikeen kunnon kisapäivä... Tulin aamulla neljältä kotiin töistä ja herätys oli kahdeksalta. Olisi ollut ruhtinaalliset neljä tuntia aikaa nukkua, mutta mähän nukuin vain tunnin.
Hyvin pirteänä kohti Lietoa intoa täynnä oleva keepis kyydissä.
Ensimmäinen rata oli melkoista luukutusta. Hyvä startti päivään. Lähtöalueella lupaa odottellessa pidin kiinni Hokun pannasta valmiina nappaamaan se päästä, kun vihellys kuuluu. No kyseisen pannan puolikuristava osa on kovahkoa nailonia ja onnistuin avaamaan sen avulla edellispäivänä sormeen lihoja leikatessa viiltämäni haavan... Tajusin, että sormi oli aivan veressä. Vihellys soi enkä tiennyt mitä tehdä. No puristin sormia yhteen ja pidin kättä nyrkissä koko radan ja ohjasin kunnolla vain toisella kädellä. No ei siitä mitään tullut. Olin ihan jotenkin koomassa enkä päässyt Hokun kanssa samalle aaltopituudelle mitenkään. Loppusuoralla jäin melkein kuin liimaan kiinni ja ennen, kun ehdin tajuamaan mitään sinkosi Hoku viimeisen esteen lähellä olleeseen putkeen.
Toisella radalla olin edelleen ihan koomassa enkä saanut itseäni liikkeelle. Sitten Hoku vielä päätti, että se ei osaa enään keppejä. Ensin tuli toisesta välistä pois, uusiessa jätti yhden välistä ja vasta kolmannella oikein. Okei ohjaajan sähläämisellä oli osatekijänsä, mutta Hoku ei ole tehnyt melkein ikinä keppivirheitä joten kyllä mä vähän sitä ihmettelin. Etenkin, kun Hokua ei normaalisti haittaa vaikka heittäisin kärrynpyörää keppien vieressä.
Ennen kolmatta rataa pidin tiukan itsepuhuttelun, että olisi piruvie aika pikkuhiljaa yrittää edes päästä kartalle koko touhusta. Lähtöalueella odotettiin lupaa, kun edeltävä koira kaatoi yhden koko hypyn siivekkeineen päivineen. No hyppy korjattiin, tuomari tuli paikalleen ja vihelsi pilliin. Hokulta panta pois ja liikkeelle. Toisen hypyn jälkeen näin vain, kun tuomari pomppi kädet ylhäällä, että ei sittenkään vielä... Jestas soikoon. Oli tullut luvan annettuaan päätökseen ettei hyppy olekaan paikallaan ja lähti uudelleen korjaamaan sitä... No palasin Hokun kanssa lähtöön ja saatiin ottaa uudelleen. Muuten ihan ookoo, mutta ohjasin Hokun ohi yhdestä putkesta. Olihan se muuten ihan kamalaa kalastelua ja hidasta sen takia. Mutta parannusta kahteen ensimmäiseen rataan!
Neljäs olikin sitten taas aikamoista luukutusta. Onnistuttiin kalastelemaan ja pelastelemaan meille nolla -11,62s alle ihanneajan.
Melko mieleenjäävät kisat. Kerrankin mulla on jopa joka radasta videot jotka saan tässä lähiaikoina ryhmäläiseltä!
Vielä puuttuisi Hokun kanssa kaksi yksittäistä agilityratanollaa, että on SM-nollat kasassa. Sitten vielä voitto ja toinen tuplanolla, että päästäisiin kotihallille MM karsintoihinkin.
Hyvin pirteänä kohti Lietoa intoa täynnä oleva keepis kyydissä.
Ensimmäinen rata oli melkoista luukutusta. Hyvä startti päivään. Lähtöalueella lupaa odottellessa pidin kiinni Hokun pannasta valmiina nappaamaan se päästä, kun vihellys kuuluu. No kyseisen pannan puolikuristava osa on kovahkoa nailonia ja onnistuin avaamaan sen avulla edellispäivänä sormeen lihoja leikatessa viiltämäni haavan... Tajusin, että sormi oli aivan veressä. Vihellys soi enkä tiennyt mitä tehdä. No puristin sormia yhteen ja pidin kättä nyrkissä koko radan ja ohjasin kunnolla vain toisella kädellä. No ei siitä mitään tullut. Olin ihan jotenkin koomassa enkä päässyt Hokun kanssa samalle aaltopituudelle mitenkään. Loppusuoralla jäin melkein kuin liimaan kiinni ja ennen, kun ehdin tajuamaan mitään sinkosi Hoku viimeisen esteen lähellä olleeseen putkeen.
Toisella radalla olin edelleen ihan koomassa enkä saanut itseäni liikkeelle. Sitten Hoku vielä päätti, että se ei osaa enään keppejä. Ensin tuli toisesta välistä pois, uusiessa jätti yhden välistä ja vasta kolmannella oikein. Okei ohjaajan sähläämisellä oli osatekijänsä, mutta Hoku ei ole tehnyt melkein ikinä keppivirheitä joten kyllä mä vähän sitä ihmettelin. Etenkin, kun Hokua ei normaalisti haittaa vaikka heittäisin kärrynpyörää keppien vieressä.
Ennen kolmatta rataa pidin tiukan itsepuhuttelun, että olisi piruvie aika pikkuhiljaa yrittää edes päästä kartalle koko touhusta. Lähtöalueella odotettiin lupaa, kun edeltävä koira kaatoi yhden koko hypyn siivekkeineen päivineen. No hyppy korjattiin, tuomari tuli paikalleen ja vihelsi pilliin. Hokulta panta pois ja liikkeelle. Toisen hypyn jälkeen näin vain, kun tuomari pomppi kädet ylhäällä, että ei sittenkään vielä... Jestas soikoon. Oli tullut luvan annettuaan päätökseen ettei hyppy olekaan paikallaan ja lähti uudelleen korjaamaan sitä... No palasin Hokun kanssa lähtöön ja saatiin ottaa uudelleen. Muuten ihan ookoo, mutta ohjasin Hokun ohi yhdestä putkesta. Olihan se muuten ihan kamalaa kalastelua ja hidasta sen takia. Mutta parannusta kahteen ensimmäiseen rataan!
Neljäs olikin sitten taas aikamoista luukutusta. Onnistuttiin kalastelemaan ja pelastelemaan meille nolla -11,62s alle ihanneajan.
Melko mieleenjäävät kisat. Kerrankin mulla on jopa joka radasta videot jotka saan tässä lähiaikoina ryhmäläiseltä!
Vielä puuttuisi Hokun kanssa kaksi yksittäistä agilityratanollaa, että on SM-nollat kasassa. Sitten vielä voitto ja toinen tuplanolla, että päästäisiin kotihallille MM karsintoihinkin.
perjantai 16. lokakuuta 2015
Käytiin Hokun kanssa viime lauantaina taas agilitykisoissa. Kisattiin kolme starttia ja tuloksina tuplanolla sijoilla 2 & 6 ja yksi vitonen. Tulosten valossa pitäisi olla tyytyväinen, mutta mä olisin vaan valmis unohtamaan koko kisapäivän.
Tuntui etten osannut taas ohjata enään lainkaan. Jokaisessa vähänkin vaikeammassa kohdassa huusin kuin pahainenkin ääliö, kun en saanut Hokua muuten käännettyä mitenkään. Ei mitään rytmityksiä ja ylipäätään mun meno oli niin ala-arvoista kuin vaan voi olla. Mun onneksi Hoku on ohjaajaansa parempi ja viisaampi ja se korjaa sen mitä ohjaaja ei osaa...
Nolla mikä nolla, mutta olisihan se ihan mukava jos kisoja voisi jälkeenpäin muistella ilman ihan kamalaa häpeän tunnetta.
Seuraavat kisat onkin sitten noin viikon päästä kotihallilla. Ilmoittauduin myös Janita Leinosen neljän tunnin radanlukuluennolle & Kaisa Hilskan luennolle.
Hokun noin viisi kertaa päällä ollut uusi botin verkkoloimikin meni vielä hajoamaan kisoissa. Aika laadukasta. Mullahan ei tietenkään ole kuittia, kun ostin ensin liian pienen ja kävin sen vaihtamassa isompaan eikä myyjä sitten antanut mulle enään mitään kuittia. Argh. 80e takki ja muutama käyttökerta ja kuminauha jo rikki.
Mitäs muuta. Niilolla on uusi harrastus. Se käy vanhainkodissa viihdyttämässä vanhuksia jotka ovat aivan ihastuneita Niiloon. Heti ensimmäisellä kerralla he sanoivat, että Niilon on pakko tulla uudelleen ja nyt viimeisimmällä kerralla he vaativat saada Niilon käymään vielä lisää siellä. Niilo on käyttäytynyt aina tosi nätisti ja ollut hienosti silitettävä.
Kävin myös ostamassa liikkeestä vihdoinkin uuden maastopyörän! Kauan se on jo ollut suunnitelmissa. Mukaan liikkeestä tarttui Trekin v.2016 mallia oleva pyörä. Muutama päivä sitten sain pyörän kotiin ja lähdettiin heti Hokun kanssa testaamaan. Vanha adapteri ei tähän pyörään sovi joten nyt pitäisi löytää uusi. Tämän vuoksi suurin osa lenkeistä meneekin vielä Hokun osalta joko vapaana tai sitten sivulla ravaten/laukaten. Pari pientä vetopätkää ollaan otettu, mutta noin vuosi sitten kerran lennettyäni tyylikkäällä ilmalennolla satulasta remmien sotkeuduttua renkaisiin vedätän mielelläni vaan jos adapteri on käytössä. Meidän vauhdit on niin kovat, että en ihan mielelläni ottaisi uusintoja aikaisemmasta lennosta. Mutta tykkään kyllä tästä pyörästä kaikin puolin!
Tuntui etten osannut taas ohjata enään lainkaan. Jokaisessa vähänkin vaikeammassa kohdassa huusin kuin pahainenkin ääliö, kun en saanut Hokua muuten käännettyä mitenkään. Ei mitään rytmityksiä ja ylipäätään mun meno oli niin ala-arvoista kuin vaan voi olla. Mun onneksi Hoku on ohjaajaansa parempi ja viisaampi ja se korjaa sen mitä ohjaaja ei osaa...
Nolla mikä nolla, mutta olisihan se ihan mukava jos kisoja voisi jälkeenpäin muistella ilman ihan kamalaa häpeän tunnetta.
Seuraavat kisat onkin sitten noin viikon päästä kotihallilla. Ilmoittauduin myös Janita Leinosen neljän tunnin radanlukuluennolle & Kaisa Hilskan luennolle.
Hokun noin viisi kertaa päällä ollut uusi botin verkkoloimikin meni vielä hajoamaan kisoissa. Aika laadukasta. Mullahan ei tietenkään ole kuittia, kun ostin ensin liian pienen ja kävin sen vaihtamassa isompaan eikä myyjä sitten antanut mulle enään mitään kuittia. Argh. 80e takki ja muutama käyttökerta ja kuminauha jo rikki.
Mitäs muuta. Niilolla on uusi harrastus. Se käy vanhainkodissa viihdyttämässä vanhuksia jotka ovat aivan ihastuneita Niiloon. Heti ensimmäisellä kerralla he sanoivat, että Niilon on pakko tulla uudelleen ja nyt viimeisimmällä kerralla he vaativat saada Niilon käymään vielä lisää siellä. Niilo on käyttäytynyt aina tosi nätisti ja ollut hienosti silitettävä.
Kävin myös ostamassa liikkeestä vihdoinkin uuden maastopyörän! Kauan se on jo ollut suunnitelmissa. Mukaan liikkeestä tarttui Trekin v.2016 mallia oleva pyörä. Muutama päivä sitten sain pyörän kotiin ja lähdettiin heti Hokun kanssa testaamaan. Vanha adapteri ei tähän pyörään sovi joten nyt pitäisi löytää uusi. Tämän vuoksi suurin osa lenkeistä meneekin vielä Hokun osalta joko vapaana tai sitten sivulla ravaten/laukaten. Pari pientä vetopätkää ollaan otettu, mutta noin vuosi sitten kerran lennettyäni tyylikkäällä ilmalennolla satulasta remmien sotkeuduttua renkaisiin vedätän mielelläni vaan jos adapteri on käytössä. Meidän vauhdit on niin kovat, että en ihan mielelläni ottaisi uusintoja aikaisemmasta lennosta. Mutta tykkään kyllä tästä pyörästä kaikin puolin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








