Ensimmäinen rata oli agilityrata.
Hoku kielsi yhdeltä hypyltä, kun vedin tyhmänä sen vastakädellä pois. Hetki pyörittiin siinä ympyrää. Toinen kielto tuli pituuden kohdalla, kun keepi melkein syöksyi väärään putkeen. Karjasin kunnolla, että "TÄNNE" ja kiltti keepiehän tuli. Kielto tuli, kun se ohitti pituuden. Tolle otukselle on tullut korvat päähän joka on myös hieno juttu. Joskus 1lk ollessamme ei olisi ollut puhettakaan, että se olisi tullut kisoissa putkensuulta kiltisti pois. Ohjasin tuon pituuden myös huonosti jonka takia Hoku sinne putkeen meinasi mennä.
Toinen rata myös agilityrata.
Rumaa, TOSI rumaa ohjaamista multa. Tai no eihän sitä ohjaamiseksi voinut kutsua. Hyllyksihän se meni. Aloitus oli tosi jännä, kun kaikissa kisoissa lähtö on ollut kentälle päin. Nyt lähtö oli ihan hassuun suuntaan ja Hoku oli hetken ihan hämillään, kun kävelin ensimmäisen esteen ohi. Treeneissähän radat saattaa alkaa mistä kohtaa tahansa kenttää, mutta kisoissa on aina ollut samalla tavalla. Kiva kokeilla tollasia erilaisiakin lähtöjä!
Hoku oli aivan mahtava ja upea ja hieno ja mitä muuta. Ei koiran hienous silti pelasta sitä jos ohjaaja on toivoton typerys ja leikkii radalla tuulimyllyä. OHJASIN siis Hokun väärälle esteelle ja mitä kaikkea muuta.
Hoku teki aivan mahtavat kontaktit. Aalla on ollut ongelmaa, että Hoku pysähtyy ennen kuin etutassut on kunnolla maassa. Nyt se teki ihan huiput 2o2offit. Hoku haki lisäksi kepit ihan käsittämättömän hienosti ja kepitti itsenäisesti. Hoku nyt vaan oli hieno.
Kolmas rata oli hyppäri
.
Itselleni plussaa liikkumisesta. Hokulle extraplussaa taas hienosti haetuista kepeistä.
Yleisesti olin tosi tyytyväinen moniin juttuihin ja kaikilla radoilla oli ihan kivoja kohtia.
Lähtöihin olin myös tyytyväinen kaikilla starteilla. Jotenkin mulla oli varmempi olo lähdöissä ja Hoku pysyi nykimättä paikallaan.
Mä venäytin itse eilen oman jalkani liukastuessa ja illalla mun lonkka oli ihan tajuttoman kipeä. Kisoissa mentiin kipulääkkeen voimalla, mutta yhdessä valssissa mun jalka tuntui taittuneen vielä lisää ja kipu oli ihan jäätävää. Jotenkin radalla jännitys tms vei osan kivusta mukanaan, mutta aina radan jälkeen jalka oli ihan liekeissä. Ihanaa.
Tänään mä taas hetken jo ajattelin, että hankin Hokulle oikeasti jonkun kunnon ohjaajan kerta olen itse niin totaalisen toivoton tapaus. Mutta mä luotan siihen, että mä kehityn. Lisäksi toinen ohjaaja veisi koko harrastuksesta ilon ja tavoitteet jajaja... jos ei tehtäisi tätä yhdessä Hokun kanssa. Kyllä mä vielä oikeasti kehityn! Luotan siihen. Ja sitten me loistetaan yhdessä Hokun kanssa. Ettäs tiedätte.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti