Ollaan nyt tehty paljon koirien kanssa kaikkea. Jos kuitenkin alotetaan Hopsun eläinlääkärikäynnistä. Hopsun viime kohtauksesta on nyt vähän yli 7vk ja käytiin edellispäivänä Turun eläinsairaalassa taas verikontrollissa jossa katsotaan fenobarbitaalin määrä veressä. Arvot oli normaalit eikä lääkitystä nyt muuteta mitenkään. Ell sitten oli iloinen Hopsun tilasta ja siitä ettei kohtauksia ole tullut ja se hiukan sano sellasta, että sen jälkeen, kun Hopsu on sterkattu voitaisiin harkita lääkityksen vähentämistä ja ehkä jopa lopettamista. Sano kuitenkin ettei tahdo luoda mitään turhia toiveita, koska harvoin lääkitystä voidaan täysin lopettaa.
Samalla varattiin aika sterkkaukseen ja eläinlääkäri tunnusteli sitten Hopsua leikkausta ajatellen, että onko sillä liikaa painoa. Kuulemma kilo-kaksi olisi hyvä saada pois jonka jälkeen Hopsu olisi ihannepainossa. Hopsu jää leikkauksen jälkeen vähäksi aikaa eläinsairaalaan jossa sen heräämistä seurataan mahdollisen kohtauksen vuoksi. Hyvä näin ettei itse tarvitse stressata ja pelätä sitä heräämistilannetta.
Mutta muuten Hopsu voi tosi hyvin. Oon ehkä ollu huomaavinani, että Hopsu liikkuu välillä vähän hitaammin mutten tiedä syytä. Aloin varmuudenvuoksi syöttämään sille nivelvalmistetta ihan vaan ennaltaehkäisevästi. Sitten lisäksi ostin sille vitamiineja ja aloin syöttämään sille niitä kuurin. Jotenkin tuntuu, että koira on paljon piristyny niiden antamisen jälkeen.
Sitten vähän muihin juttuihin. Aletaan Hokun kanssa tosi pikkuhiljaa treenaamaan canicrossia. Tilasin varusteet jotka on tullu jo. Ollaan juostu tosi lyhyitä matkoja ja hyvässä maastossa. Hoku juoksee tosi hyvin ts. ei jää katselemaan mua tai hyppimään. Lisäksi se osaa vetää just sopivasti. Täytyy alkaa nyt opettamaan vetämistä ja vetämisen lopettamista käskystä.
Lisäksi päästiin Hokun kanssa mukaan jälkiryhmään. Odotan treenejä tosi innolla, koska Hoku selvästi tykkää jo nyt seurata ihmisten jälkiä. Esim. edellispäivänä isäni oli kuulevinaan, että joku oli meidän pihalla ja se kiersi talon. Kävin Hokun kanssa sen jälkeen pihalla ja toi seurasi nenä kiinni maassa koko sen reitin mitä pitkin isä oli juuri kiertänyt talon.
Agia ollaan kerran käyty tässä 10 päivän aikana treenaamassa. Lisäksi ollaan harjoteltu yksi uusi temppu.
Sitten ollaan käyty uimassa ja opeteltu muutenkin kävelemään talutusvyön kanssa. Ollaan nimittäin maanantaina lähdössä vaeltamaan Liesjärven kansallispuistoon yhden toisen henkilön ja hänen koiriensa kanssa. Hoku lähtee siis myös mukaan. Saa nähdä miten kaikki onnistuu. Teltassa ja laavuissa on tarkoitus yöpyä.
Nyt lähden kuitenkin ostamaan sinne vaellukselle tarvikkeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti