lauantai 4. helmikuuta 2012

Säikähdys

Voi pyhä jysäys mä säikähdin äsken. Tai oikeastaan säikähdys on liian lievä sana kuvaamaan mun sen hetkistä olotilaa. Pikemminkin järkytyin.

Pistin Hokun liinaan kiinni tarkoituksena kiertää pieni lenkki jonka loppumatkasta sen piti päästä vielä vähän haistelemaan ja juoksemaan yhdelle aukealle. Kävelin yhtä pienempää tietä pitkin ja liina oli mulla tietenkin käärittynä käteen, että ei Hoku sen 15m päässä juossu. No yhtäkkiä se sai hepulin ja juoksi täysillä eteenpäin, hihna nykäisi hiukan ja mitä kävi? - Hihna irtosi siitä lukosta. Kyllä. Se liina jäi vaan mun käteen ja lukko jäi roikkumaan Hokun valjaisiin. Sen pienen tien päästä alkaa sellanen hiukan vilkasliikenteisempi tie jossa kulkee öisinkin välillä autoja. Hoku juoksi täysillä sitä pikkutietä pitkin kohti sitä isompaa tietä. Näin jo ihan silmissäni, että nyt se juoksee suoraan sille tielle ja auto törmää siihen. Huusin niin kovaa, kun ääntä vaan lähti paikka ja Hoku pysähty muutaman metrin ennen sitä risteystä. Kehuin kauempaa ihan hirveesti normaalilla äänellä ettei se ymmärtäisi tilanteessa mitään ihmeellistä ja lähtisi juoksemaan eteenpäin. Pyysin sitä samalla luokse, mutta se meni vaan leikkiasentoon eikä tullu. Menin kyykkyyn ja kaivoin lunta siinä maassa ja pyysin sitä uudestaan luokse ja sanoin, että mikä tossa on samalla kaivaen sitä lunta. Onnekseni se lähti juoksemaan täysillä kohti ja tuli viereen kaivamaan kanssa sitä lunta. Kehuin hirveesti, sidoin sen narun sadalla solmulla kiinni valjaisiin. Sen jälkeen Hokulle lelu ja pieni leikki siinä paikassa ja sitten kotiin.

Kauhistus mä oikeasti säikähdin. Kotiin kävellessä tuntu, että jalat ei olisi kantanu kunnolla. Säikähdin niin paljon. Hihna jonka ostin n. viikko sitten eläintarvikekaupasta. Mulla oli aikasemmin iskän tekemä pitkä liina käytössä, mutta ostin tän uuden ihan just ton takia. Halusin olla varma, että se liina myös kestää ja mitä kävi. Olisi vaan pitäny olla ostamatta ja käyttää sitä iskän tekemää. Sen kanssa ei ole ollu mitään tälläsiä ongelmia vaikka koko pentuajan Hoku on sitä välillä käyttäny...

Aiheesta toiseen. Hemmetti mua ärsyttää, että mun isovanhemmat puuttuu Hokun ruokintaan. Ne oli käymässä ja kahvipöydässä ollessamme ne huusi kokoajan Hokun siihen ja yritti syöttää sitä. Kielsin kokoajan antamasta sille mitään, koska en tahtoisi siitä samanlaista kerjääjää kuin Hopsusta. Hopsun kerjäämiseen osasyynä on just mun isovanhemmat jotka syötti sitä pentuna... Lopulta lähdin itse pöydästä Hokun kanssa kauemmaksi.

No ne alko valittamaan, että mä en vaan tahdo syöttää Hokua tai antaa sille ruokaa. No siitä vähän ajan päästä kello olikin sen verran, että annoin Hokulle ruuan. Aloin pilkkomaan tuoretta kirjolohta ja lihaa Hokun kuppiin. Lisäksi laitoin nappulaa ja raejuustoa. Sitten isovanhemmat tuli viereen katsomaan ja sano: " Annat sille liian hyvää ruokaa! Ei se tarvii tollasta ja noin paljoa! " Sanoin, että tahdon Hokun syövän laadukasta ruokaa ja kunnolla joten Hoku syö kyllä sellasia annoksia joka päivä. Tosin lihat yms vaihtelee. Sain kuulla miten se on väärin ja mun pitäisi antaa vaan nappulaa.

Just aikasemmin ne valitti, että Hoku syö liian vähän ja huonosti ja sitten yhtäkkiä liian hyvää ruokaa ja liian paljon. Ärsyttävää. Ne puuttuu jatkuvasti muutenkin Hokun kouluttamiseen muka niin asiantuntevasti.
Sain kuulla, että Hoku ei saisi ikinä olla sohvalla. Syynä se, että siitä tulee kuulemma sen takia aggressiivinen. Jaahas. Vaikka Hoku välillä nukkuukin sohvalla ei vaikuta sen käytökseen mitenkään. Se väistää kyllä heti pyydettäessä eikä koe mitenkään sohvan olevan sen oma paikka.

Leikit joissa vedän Hokun kanssa "kilpaa" lelua tekee myös kuulemma Hokusta aggressiivisen. Se oppii siinä kuulemma puremaan ja joku päivä opeteltuaan puree mua. Hohheijaa vaan. Toisaaltaan ihan hauskaa kuunnella noita juttuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti